XV-kesäolympialaisten pääkaupunki oli Suomen pääkaupunki - Helsinki. Suunnitelman mukaan Helsingin oli tarkoitus isännöidä olympialaisia vuonna 1940. Siihen mennessä kaikki suuret urheilutilat ja olympiakylä oli rakennettu, mutta vuonna 1939 alkanut toinen maailmansota teki omat muutoksensa. Vain 12 vuotta myöhemmin iso urheilu palasi Helsinkiin.
Olympialaisten avajaiset pidettiin 19. heinäkuuta. Tuhannet ihmiset toivottivat tervetulleeksi suuren suomalaisen juoksijan Paavo Nurmen, jolle uskottiin oikeus sytyttää olympia liekki stadionin yli. Ensimmäistä kertaa 49 maan edustajat saapuivat peleihin. Kilpailuun osallistui yhteensä 4925 urheilijaa. Se oli näiden olympialaisten ensimmäinen olympiakirja.
Erityisen tärkeätä meille on se, että Helsinki-kisoista tuli ensimmäinen olympialainen, johon Neuvostoliiton joukkue kutsuttiin. Neuvostoliiton urheilijoiden lisäksi Ghana, Etelä-Vietnam, Bahama, Israel, Saksa, Thaimaa, Indonesia, Nigeria, Hong Kong, Guatemala ja Alankomaiden Antillit esittelivät 1952 otteluissa.
Pelissä pelattiin 149 palkintokokonaisuutta 17 urheilulajissa. Epävirallisissa mitalisijoituksissa Neuvostoliiton urheilijat, olympiavoittelijat, jakoivat ensimmäisen sijan Yhdysvaltain urheilijoiden kanssa.
USA: n ja Neuvostoliiton vahvimpien joukkueiden vastakkainasettelu pahensi urheilua. Riittää, kun sanotaan, että yhden kilpailupäivän aikana hyppyhyppyjen maailmanennätys päivitettiin 30 kertaa.
Juuri näistä peleistä alkoi kahden poliittisen järjestelmän vastakkainasettelu urheilukentällä. Vähitellen kaikki urheiluvoimat liittyivät tähän taisteluun. Neuvostoliiton urheilijat olivat valtavan painostuksen alla, kun otetaan huomioon tuolloin vaikea poliittinen tilanne. Neuvottelukierroksesta Jugoslavian joukkueelle 1/8-finaalissa Neuvostoliiton jalkapallojoukkue rangaistui ankarasti, ja Neuvostoliiton olympiajalkapallojoukkueen perustana ollut CDSA-joukkue hajotettiin kokonaan, ja kaikki pelaajat pakotettiin muuttamaan muihin seuroihin.
Tällaisesta painostuksesta huolimatta Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät yli arvokkaasti. Olympialaisten todellinen sankari oli kuuluisa Neuvostoliiton voimistelija Viktor Chukarin. Kilpailuhetkellä hän oli 31-vuotias, ja siellä oli sota ja fasistinen vankeus, mutta tämä ei estänyt häntä tulemasta ensimmäiseksi voimistelun olympiavoittajaksi Neuvostoliiton historiassa.
Mutta ensimmäinen olympiamitali Neuvostoliiton urheilun historiassa palkittiin kuuluisalle diskoheittäjälle Nina Romashkovalle (Ponomareva).
Näissä peleissä neuvosto-urheilijat voittivat 71 mitalia, joista 22 oli arvokkaimpia.
Helsingin vuoden 1952 olympialaiset ovat kuuluisia yhdestä hauskasta tosiasiasta. He menivät olympialiikkeen historiaan peleinä, joita ei ollut suljettu.
KOK: n presidentti Siegfried Engström piti juhlallisen puheen 3. elokuuta juhlallisessa päättäjäisessä seremoniallisessa puheessa, mutta unohti antaa peruskirjan määräämän viimeisen lauseen: "Julistan XV: n olympialaiset päättyneiksi."
Helsingin olympialaiset kestivät kaksi viikkoa, mutta niitä ei ole vielä saatu päätökseen.