Yhdeksäs talviolympialainen vuonna 1972 pidettiin Japanin kaupungissa Sapporossa 3.-13. Helmikuuta. Niihin osallistui urheilijoita 35 maasta, yhteensä 1006 ihmistä. Kymmenessä urheilussa voitettiin 35 palkintokokonaisuutta.
Viime vuosisadan 60-luvun jälkipuoliskolla oli erittäin monimutkainen globaali poliittinen tilanne. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kasvava vastakkainasettelu, Kaakkois-Aasian paikalliset konfliktit ja muut vakavat maailmanongelmat ovat jättäneet jälkensä urheilun ja erityisesti olympialiikkeen kehitykseen.
Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) 61. istunnossa, joka pidettiin tammikuussa 1964 Innsbruckissa, Itävallassa, käsiteltiin pelien järjestämiseen ja eteläafrikkalaisten urheilijoiden poistamiseen osallistumistaan vuoden 1964 olympialaisiin. Tämä johtui jatkuvasta rotusyrjinnästä. Kansainvälisten urheiluliittojen ja KOK: n yhteisessä kokouksessa 8. helmikuuta 1965 Lausannessa, Sveitsissä, osallistui politiikan vaikutuksen poistamista olympialiikkeessä.
Huolimatta maailmassa kehittyneen tilanteen monimutkaisuudesta, olympialiike sai edelleen uuden sysäyksen kehitykseen. Tämän vahvistaa 6. lokakuuta 1965 päivätty virallisesti toimitettu hakemus, jonka Japanin kansallisen olympiakomitean johto on lähettänyt KOK: n presidentille. Hän pyysi harkitsemaan Sapporon kaupunkia ehdokkaana XI talviolympialaisten tapahtumaan vuonna 1972.
Roomassa huhtikuussa 1966 pidetyn KOK: n 64. istunnossa päätettiin isäntämaan valinnasta vuoden 1972 yhdennentoista talviolympialaisten peleihin. Sapporo sai oikeuden isännöidä olympialaisia voittamalla suomalaisen Lahden, kanadalaisen Banffin ja amerikkalaisen Salt Lake Cityn. Nämä pelit olivat ensimmäisiä talviolympialaisia, joita pidettiin Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan ulkopuolella, ja yleensä neljäs pelejä näiden alueiden ulkopuolella (edeltäjät: Melbourne 1956, Tokio 1964, Mexico City 1968).
Kilpailut pidettiin Makomanai-olympiakeskuksessa, jossa kilpailivat ampujat, luistelijat, hiihtäjät-juoksijat, taitoluistelijat ja jääkiekkoilijat, sekä läheisillä Tainen vuorilla (hiihto ja kelkkailu, rattikelkka) ja Enivalla (alamäessä). Noin 550 miljoonaa dollaria käytettiin pelien valmisteluun.
Eniten mitalia Sapporo-olympialaisissa (kolme kultaa kullakin) voitti Neuvostoliiton hiihtäjä Galina Kulakova (5 ja 10 km kisat, viesti) ja hollantilainen luistelija Ard Schenk (kilpailut 1 500, 5 000 ja 10 000 metrin etäisyyksillä). Sensaation löytö olivat japanilaiset urheilijat, hyppääjät 70 metrin ponnahduslautalta: Akitsugu Konno, Yukio Kasai, Seiji Aoti voittivat kaikki kolme kultaa tässä urheilussa.
Mitalien kokonaismäärän suhteen Neuvostoliiton joukkue otti itseluottavasti ensimmäisen sijan, ja odottamatta kaikille DDR: n urheilijoille toisen kerran itsenäiseksi joukkueeksi.
