Vuoden 1956 olympialaiset, jotka pidettiin Italian kaupungissa Cortina D'Ampezzossa, menivät historiaan ottamalla käyttöön monia tietotaidoja. Erityisesti ensimmäistä kertaa näissä peleissä suoritettiin suoraa televisiolähetystä, ja juuri täällä houkutellaan sponsoroimaan olympialaisten järjestämistä ja johtamista.
Pelit pidettiin 26. tammikuuta - 5. helmikuuta. Cortina d'Ampezzon kaupungista tuli tulevaisuuden olympialaisten pääkaupunki vuonna 1944. Mutta toinen maailmansota muutti Kansainvälisen olympiakomitean suunnitelmia. Sodan jälkeen oikeus hyväksyä Cortina d'Ampezzon pelit, jotka hävisivät vuonna 1948 St. Moritzille, vuonna 1952 - Oslolle. Talvinen italialainen lomakeskus oli kunnia järjestää nämä kansainväliset kilpailut vasta vuonna 1956.
Ei ihme, että Cortinan johtajat taistelivat kunniaksi isännöidä VII talviolympialaisia. He onnistuivat ensimmäistä kertaa houkuttelemaan sponsoreita tämän tason kilpailujen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Ennen sitä koko taloudellinen taakka laski isäntämaan harteille. Siellä pidettiin myös ensimmäiset televisiolähetykset: 22 maan katsojat pystyivät seuraamaan suoraa lähetystä siitä, kuinka ennätys asetetaan.
Ei yhtä yllättävää oli erityisesti olympialaisia varten luotu infrastruktuuri. Erityisesti vuoteen 1956 mennessä Cortina d'Ampezzoon pystytettiin 12 000. jäästadion, uusi ponnahduslauta, kelluva jäähalli pikaluisteluradalla, missä asetettiin monia uusia maailmanennätyksiä. Olympiapaikkojen sijainti ajateltiin siten, että ne olivat kävelyetäisyydellä toisistaan. Kaikki harkittiin katsojien, urheilijoiden ja televisio-ihmisten mukavuuteen. VII talviolympialaisten tunnus oli lumihiutaleksi tyylitelty tähti, jonka keskelle olympiarenkaat sijoitettiin.
Osallistujien määrä oli tuolloin ennätys: 821 urheilijaa 32 maasta, joista 687 miestä ja yhteensä 134 naista. Toinen piirre näissä olympialaisissa oli Neuvostoliiton urheilijoiden ja joukkueiden ensimmäinen osallistuminen DDR: stä, Boliviasta ja Iranista. Urheiluohjelmassa ei tapahtunut suuria muutoksia: miesten hiihtokilpailun etäisyys pienennettiin 15 km: iin ja kaikki näyttelyurheilulajit katosivat. Pelattiin 24 mitalisarjaa.
Neuvostoliiton joukkue ei vaatinut suurta määrää mitaleita, mutta aivan ensimmäinen esiintymisensä oli todellinen voitto: 7 kultamitalia, 3 hopeaa ja 6 pronssia. Seurauksena oli, että Neuvostoliitto saavutti ensimmäisen sijan sekä palkintojen kokonaismäärästä että kultamitalien lukumäärästä. Toiset VII talviolympialaisissa olivat itävaltalaiset 4 kullalla ja pronssilla ja 3 hopealla ja kolmas suomalaisilla (kolme kultaa ja hopeaa kukin ja yksi pronssimitali). Norjalaiset, jotka olivat jo aiemmin varmasti johtaneet viidessä olympialaisessa, olivat vasta seitsemänneksi.
