Hakemusten jättäneiden maiden välillä on aina katkera taistelu oikeudesta isännöidä olympialaisia. Vuoden 1980 talviolympialaiset eivät olleet poikkeus. Tapahtumapaikka oli hiljainen amerikkalainen kaupunki Lake Placid, joka jo järjesti talvipelejä vuonna 1932.
Lake Placidin valinta kolmattatoista talviolympialaisten tapahtumapaikaksi ilmoitettiin lokakuussa 1974 Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) 74. istunnossa. Alun perin Yhdysvaltojen lisäksi vielä neljä maata taisteli oikeudesta järjestää ensi talviolympialaiset: Kanada, Ranska, Norja ja Saksan liittotasavalta. Ehdotustensa takia pienen Lake Placidin, jonka väkiluku on noin kaksi tuhatta, mahdollisuudet sen lisäksi, että olympialaiset isännöivät jo vuonna 1932, näyttivät melkein tyhjältä. Neljä muuta hakijaa kuitenkin peruutti hakemuksensa, joten KOK: lla ei ollut muuta vaihtoehtoa siirtää Lake Placidille oikeutta isännöidä uudelleen talviolympialaisia.
Miksi muut hakijat yhtäkkiä hylkäsivät taistelun oikeudesta isännöidä pelejä ja vetäytyivät ehdokkuudestaan? Heidän päätöstään tulisi harkita ottaen huomioon tuolloin vallitseva poliittinen tilanne. Neuvostoliitto ja USA taistelivat oikeudesta isännöidä vuoden 1980 kesäolympialaisia, kun taas Moskovassa näiden pelien kannattajia oli selvästi enemmän. Jos Yhdysvallat ei saanut oikeutta isännöidä joko kesä- tai talvipelejä, sitä pidetään suurena epäonnistumisena poliittisella areenalla. Siksi on tuskin epäilystä siitä, että Kanada, Ranska, Norja ja Saksan liittotasavalta peruuttivat ehdokkuutensa juuri Yhdysvaltojen kanssa tehdyllä sopimuksella. Tuloksena oli valinta Lake Placidin KOK: n 74. istunnossa talviolympialaisten tapahtumapaikaksi, ja jo KOK: n seuraavassa istunnossa saman vuoden 23. lokakuuta Moskova hyväksyttiin kesäolympialaisten 1980 tapahtumapaikaksi. Seurauksena oli, että suurvaltojen välinen tasa-arvo säilyi, josta olympiakomitea oli todennäköisesti iloinen ja joka ei koskaan halunnut olla äärimmäinen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisissä kiistoissa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun KOK on joutunut vaikeaseen tilanteeseen. Joten hän teki vuonna 1970 todella Salomon-päätöksen päättäessään vuoden 1976 kesäolympialaisten tapahtumapaikkaa. Haastajia olivat Moskova, Los Angeles ja Montreal. KOK on ymmärtänyt, että yhden supervallan valinta vaikeuttaa monimutkaisia suhteita toiseen, ja KOK on valinnut Montrealin olympialaisten tapahtumapaikaksi. Mielenkiintoista on, että Yhdysvallat vaati vuoden 1980 alussa olympiakomitealta peruuttamaan kesäolympialaisten pitämisen Moskovassa yhtenä pakotteina Neuvostoliiton joukkojen pääsylle Afganistaniin, mutta KOK ei tehnyt tällaista päätöstä.
Lake Placidissa vuonna 1980 järjestettyjen talviolympialaisten voittajat yleisissä mitalisijoituksissa olivat Neuvostoliiton urheilijat, jotka voittivat 10 kultapalkintoa, 6 hopeaa ja 6 pronssia. Toisen sijan saivat DDR: n olympialaiset 9 kultamitalilla, 7 hopealla ja 7 pronssilla. Kolmas sija meni USA: n urheilijoille, jotka saivat 6 kulta-, 4 hopea- ja 2 pronssipalkintoa.
