Olympialaiset ovat suurimpia kansainvälisiä kilpailuja, joita järjestetään joka neljäs vuosi. Urheilijoiden isäntä on kunnia koko maalle. Historiassa oli kuitenkin hetkiä, jolloin merkittävin urheilutapahtuma oli peruutettava.
Olympialaisten historia on jaettu muinaiseen ja nykyaikaiseen. Ensimmäinen maininta olympialaisia koskevissa asiakirjoissa on vuodelta 776 eKr. Tuolloin suurimmat urheilukilpailut järjestettiin joka viides vuosi. Pelien aikana sodanjäsenet olivat pakollisia sopimaan aseleposta, jotta mikään ei estä kreikkalaisia osallistumasta kilpailuihin ja nauttimaan näkemästä. Usein tätä sääntöä rikottiin, mutta tämä ei häirinnyt kilpailun menestystä.
Kun roomalaiset tulivat valtaan, tapahtui valtava tauko olympialaisten pitämisessä. Sen jälkeen kun kristinuskosta tuli virallinen uskonto, olympialaiset kilpailivat häpeäksi pakanalaisuuden osoituksena. Vuonna 384 jKr. Keisari Theodosius I kielsi pelien pitämisen, joka kesti vuoteen 1896 asti.
Nykyaikaisten olympialaisten historia on vain kolme peruutettua kilpailua. Kaikkia niitä ei tapahtunut maailmansotien yhteydessä. Ensimmäinen epäonnistuminen oli vuoden 1916 kesäolympialaiset. Heidän tilansa suunniteltiin Berliinissä, ja uusi stadion oli jo valmis kilpailuihin. Ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen yhteydessä kuudes olympialaiset peruutettiin.
Kahdestoista kesäolympialaiset pidettiin Tokiossa syksyllä 1940, mutta vuosi 1937 merkitsi toisen Kiinan ja Japanin sodan alkua. Tilanteen pelastamiseksi Kansainvälinen olympiakomitea muutti pelit Helsinkiin, mutta toisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen niistä oli luovuttava kokonaan.
Oikeus järjestää kolmastoista kesäolympialaiset meni Lontooseen. Nämä eivät olleet yksinkertaisia kilpailuja, ne oli tarkoitus järjestää KOK: n 50-vuotisjuhlavuonna, ja tähän aikaan oli tarkoitus suunnitella mahtavia juhlia. Käynnissä olevan sodan vuoksi pelit päätettiin kuitenkin peruuttaa. Lontoo pystyi isännöimään ensimmäisiä sodanjälkeisiä pelejä, jotka pidettiin vuonna 1948.
